northern england

Keskiviikosta lauantai-iltaan tuli reissattua yhden EVS:n kaverin kanssa vähän täällä pohjoisessa. Keskiviikkona suunnattiin siis kohti Prestonia kun ensin olin toiminut täällä Liverpoolissa pari päivää turistioppaana. Liverpoolissa pääsin kuitenkin tekeen jotain uuttakin ja käytiin esimerkiksi Anfiel stadiumilla. Prestonissa mentiin illalla kattoon jalkapallopeliä pubiin ja tavattiin kaksi mukavaa paikallista, toinen kyllä kotoisin Saudi Arabiasta ja toinen olikin Lontoosta, mutta molemmat siis opiskeli Prestonin yliopistossa.

bastian, minä ja jonas

hyvä suomi!

Torstaina suunnattiin Manchesteriin jossa oltiin Lauantai aamuun asti. Asuin ensimmäistä kertaa elämässäni nuoriso-hostellissa. Oli kyllä mielenkiintosta, ja halpa tapa majoittua. Mun huoneessa oli neljä sänkyä, ensimmäisenä yönä siellä oli mun lisäksi vain yksi ja toisena oli kaksi. Mutta kummalekaan ei tullut sen koommin juteltua. Torstaina tuli turisteltua Manchester aika hyvin läpi ja perjantaina mentiinkin lasketteleen. Siis suureen halliin, missä oli yksi mäki laskettelua varten. Ilmeisesti englannin suurin. Kaksi tuntia oli aika sopiva aika tuolla yhdessä mäessä, ja koulujen lomaviikon takia moni muukin oli lähtenyt laskettelemaan. Itse olin aluksi vähän hukassa mutta onneks taso ei muutenkaan ollut mitenkään ihmeellinen. :D Loppua kohden alko sujumaan ja jäi vähän sellanen olo, että olis kiva päästä oikeisiin rinteisiin. Noh, ens vuonna sit. :)

shakespeare pub

Käytiin molempina iltoina tässä kivan henkisessä pubissa jossa oli biljardi-pöytä. Siellä tutustuttiin mukavaan, ehkä viisissäkymmenissä olevaan mieheen joka siellä oli kaveriporukkansa kanssa. Ilmeisesti kuuluvat kyseisen pubin vakiokalustoon kun molempina iltoina ne sieltä löydettiin. Tämä Kevin opetti meitä pelaamaan kun kummallakaan ei ollut oikein kauheasti käsitystä biljardista, Mä kuitenkin voitin 4-1 ekana iltana. Tokana iltana lähettiin sieltä aika nopee yhden pelin jälkeen kun halukkaita pelaajia oli niin paljon ja vähän kiusallista kieltämättä pelata tasokkaan porukan edessä jotka odottaa vuoroaan. :D

Ruoka ei ollut tällä viikolla kauhean terveellistä :D. Tässä on perjantai-aamun aamupala....mutta tää oli ehkä maailman söpöimmästä kahvilasta, missä pöydät oli vanhoja pulpetteja ja tuolit kaikki keskenään erilaisia. Jos asuisin Manchesterissa tulisi varmaan jatkuvasti käytyä, nyt käytiin molempina aamuina tuolla aamiaisella.

:D

Launtai oli ehdottomasti paras päivä! Aamulla kohti Hopea, joka on siis pieni kylä Peak Districtin juurella. Lauantaina käveltiin kahdean tuollasen pienen kylän läpi, wau! Yksi asia mitä olin haaveillut, oli nähdä englannin maaseutua, mutta en arvannut että tuo toive toteutuisi tuona päivänä! Talot oli söpöjä harmaasta tiilestä rakennettuja vanhoja rakennuksia...juuri niunkuin olin etukäteen kuvitellut englantilaisen kylän olevan. Tavarat jätettiin kylässä olevaan hotellin pubiin jossa vaelluksen jälkeen pysähdyttiin kaakaolle. Toisessa pubissa piipahdettiin ohimennen sisällä, ja se on tähän mennessä hienoin minkä olen nähnyt; lämmin rauhallinen tunnelma sisällä, takkatuli nurkassa ja porukka paikallisia jotka siellä ilmeisesti ovat vakkariasiakkaita. (Kuvaus pätee molempiin pubeihin mutta silti toinen teki syvemmän vaikutuksen).

Pointti tossa päivässä oli kuitenkin vaeltaminen peak districtillä. Se koostuu siis neljästä eri "peakista" ja käveltiin niiden kaikkien kautta, johon meni about 2,5 tuntia. Maisemat oli upeat ja totesin että ehkä mä oon sittenkin jonkin verran "hiking person", en arvannut nauttivani siitä noin paljon. Sää oli todella meidän puolella mutta huipuilla tietysti tuuli TODELLA paljon. Takasin tultiin välillä polkua, välillä puroa ja välillä peltoa pitkin aitojen päältä ja oksien alta. Mutta tämä oli kuitenkin "public foothpath" takaisin Hope- kylään. Seuraksi saatiin keski-ikäinen pariskunta Nottinghamista jotka oli todella kiinnostuneita siitä mitä me tehdään englannissa ja kovin innoissaan siitä että nuorille annetaan tällaisia mahdollisuuksia. (totta!!).

lampaita näky joka puolella

Reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut, mutta oli ihana palata kotiin. Matkaseuralaiseni kanssa oltiin tosiaan tavattu kerran aikaisemmin EVS:n koulutuksessa viime lokakuussa. Aika jännä ajatus, mutta toisaalta kyllä hyvän tyypin aina sen verran tunnistaa että tietää tulevansa toimeen. Ainakin vielä näiden päivien jälkeen ollaan kavereita, vaikka ihan samalta pohjalta ei tulis varmaan kotisuomessa lähdettyä reissuun.

Huomenna kohti Nottinghamia ja vuoden toista EVS- koulutusta. Pienien mokien takia mun bussi lähtee jo 7.15 aamulla ja matkaan menee kolminkertanen aika kun mitä menis junalla.....nooh, toivotaan että tuo koulutus on ton kaiken bussissa istumisen arvosta. ;)

ps. Pahoittelut siitä että mun teksti on tällä hetkellä ehkä huonointa suomea ikinä, mutta oma keskittymiseni oikolukuun on vähän hukassa.

-Sanna