lauantai 8. helmikuuta 2014

mun työ!

Olen siis työskennellyt Bluebell Park -koulussa nyt about viisi kuukautta. Nyt kun miettii sitä kun alotin niin tuntuu että olin tosi hukassa. Eihän mulla ollut mitään kokemusta työskentelystä koulussa saati sitten erityiskoulussa. Mutta tekemällä oppii ja se on vain tottumiskysymys. Alussa pienet onnistumiset tuntu tosi isoilta, tavallaan eri tavalla. Nyt tuntuu että osaan toimia paremmin. Tunnen lapset ja koulun tavat ja olen sulautunut kouluavustajan rooliin, vaikkakin vapaaehtoistyössä olen eikä mun rooli tietenkään aivan kouluavustajan tasolla ole, mutta periaatteessa työ on samaa.

Meidän luokalla on seitsemän ihanaa lasta ja mun lisäksi neljä ihanaa henkilökuntaa. Lapsia luokalla yhdistää autismi ja arki on sen mukasta, ilosia onnistumisen hetkiä, naurua, juoksua, turhautumista ja itkua, ja tuhat muuta kuvaavaa sanaa löytyis jatkeeks.

Normaali päivän rakenne:

-9-9.20 oppilaat saapuu koululle
-9.30 register -normaalisti lauletaan vuorotellen jokaiselle hyvää huomenta, katsastetaan sää ja päivämäärä
-noin 9.50 alkaa ensimmäinen oppitunti joka on usein teacch eli karusellimaisesti oppilaat kiertää  pisteitä esim sand/waterplay, ipad, independet työskentely etc (kovin vaikea selittää) mutta mä on  normaalisti vastuussa tosta tabletilla pelaamisesta nykyään, tiistaisin meillä on uintia ja perjantaisin soft play (eli sellanen pehmeä huone missä on kaikkia pehmeitä esineitä,  pallomeri ja pieni trampoliini)  ja  vuorotellen sadun lukeminen kirjastossa,
-10.30 meillä on normaalisti snack ja ensimmäinen vessarutiini eli vaippojen vaihto puolelle ja puolelle  muistutus vessassa käynnistä
-11.00 normaalisti mennään ulos ja me käydään meidän tauoilla vuorotellen (15min)
-11.30 normaalisti tullaan sisään ja tehdään jotain harjotuksia tai muuta älytaululla, paitsi maanantaisin meillä  on PE eli liikuntatunti jonka päällimmäinen tarkoitus on opetella itse vaihtamaan vaatteet, ja perjantaisin  musiikkia on tuohon aikaan
-12-12.45 lapset syö ja ensimmäinen ruokatunti
-12.45 lapset ulos ja toinen ruokatuntivuoro
-13.30 sisälle ja register uudelleen jollon harjotellaan sanoon hyvää iltapäivää kun lapset vuorollaan valitsee  kenelle menee sanomaan hyvää iltapäivää
-noin 13.50 oppitunti jollon on taas esim. teacch, mutta tiistaisin on messy play jonka tarkotuksena on opetella  koskeen erilaisiin aineisiin ja materiaaleihin esimerkiksi noodeleita ollaan useasti käytetty(monille autisteille on hirveän  tavallista että ei halua koskea mihinkään yhtään epäilyttävään esim maaliin), keskiviikkoisin on cookery lesson ja perjantaisin tehdään jotain aina vähän erilaista.
-14.30 on taas snack jonka jälkeen taas vessarumba
-lopuks noin 14.45 tehdään yleensä jotain pientä älytaululla ja oppilaat viedään taksistopeille 15.15

Aikataulu ei koskaan mene täysin kellon mukaan ja ohjelmat vaihtelee mutta suurinpiirtein päivät menee tolla mallilla ja noita aktiviteetteja tehdään normaalisti. :) En tiedä saako tosta mun selostuksesta kukaan muu selvää kun minä itse, mutta ehkä siinä on hyvää aivojumppaa sille kuka pääsee jyvälle.;)

Nyt kun mietin oon todella onnellinen siitä että päätin pitää tauon opiskelusta. On kivaa päästä kokeilemaan tavallaan oikeaa työelämää täällä omillaan. Välillä tuntuu hassulta kun kämppikseni jotka on punaisen ristin toimistolla töissä valittaa että oli tylsää töissä kun ei ollut oikein mitään tekemistä tai katseli päivän jotain ohjelmaa tietokoneelta tai luki kirjaa kun ei muuta ohjelmaa ollut. Ja on myös hauska verrata minkälaista on aikaisemmin ollut kesätöissä varsinkin viime kesänä myyjän hommissa kun neljä tuntia tuntu mielettömän pitkältä ja kelloo seurasi jatkuvasti. Sellasta ei ainakaan täällä työpäivän aikana ehdi murehtia. Ja semmosen työn mä tarviinkin!

Oon varmaan kyllästymiseen asti kertonut kaikkia tarinoita koulusta ja mun kämppikset on todennut mulle, että oon tän vuoden jälkeen varmaan ihan sekopää kun jatkuvasti kaikki meidän päivän laulut on jumissa mun päässä ja laulelen niitä. heh :D sekopäiseltä se kyllä varmasti kuulostaa sitä en ihmettele.

Vaikka töissä on tavallaan raskasta ja työpäivän jälkeen on aika poikki, on se silti niin palkitsevaa. Semmoset on mielettömiä hetkiä luokassa kun joku oppii viittomaan "please", sanat onkin yhtäkkiä yhä enemmän kontekstissa, joku joka ei normaalisti päästä kauheen lähelle tuleekin syliin tai kuinka suloista on kun normaalisti aika helposti omassa maailmassa oleva oppilas valitsee meneekin aidosti ujoksi kun menee sanomaan hyvää iltapäivää jollekkin toverilleen. Autsimin maailma on välillä niin kiehtova, ja toivottavasti saan työskennellä sen parissa tulevaisuudessakin!

Tosiaan käytiin viime viikolla Manchesterissa meidän luokan kanssa retkellä legolandiassa. Oli kyllä hienoa ja meidän lapset oli aivan mahtavia! Ja Legolandiassa ihanan ystävällistä ja joustavaa henkilökuntaa! Kaikki lapset tuntui tykkäävän kovasti reissusta ja legolandiassa oli paljon nähtävää legojen synnystä 3D -elokuvaan. Päivälliselle mentiinkin MC donaldsiin joka taisi olla suurimmalle osalle meidän lapsista yhtä hienoa kun tuo legolandia. :D

Täydellistä kuvaa työtäni en saa sanoin annettua mutta ehkä edes jotain kuvaa. Tarinoita koulusta riittää, että jos joskus tuntuu siltä että kaipaat piristystä niin mä lupaan kertoa sulle jonkun tarinan mikä saa sut varmasti nauramaan. :)



Linkki Legolandian mainosvideoon :)
http://www.legolanddiscoverycentre.co.uk/manchester/about-us/video.aspx

Respectit sille joka jakso lukea koko tarinan!

Nyt pitäis mennä nukkumaan sillä aamulla aikasin ylös ja Annaa ja Lauraa vastaan juna-asemalle! JAU! Kauheeta ajatella että ne on jo nyt samassa maassa mutta Lontoosta tänne hankkiutuminen ei ole tehty liian helpoksi ja matkalaiset joutuu reissaan ja venaileen koko yön. Hmm saas nähdä kuinka hyvin itse nukun sillä naapurissa tuntuu olevan hyvät bileet, ainakin niitä laulattaa kovasti. Onneks huomenna näytetään niille miten suomalaiset viettää iltaa. ;)

-Sanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti