elämän ihmeellisyyksiä

Tänään vietän siis vapaapäivää joka piti alottaa nukkumalla pitkään, mutta valitettavasti univelka säilyy koska mun rakkaat kämppikset halusi ilmasta onnellisuuttaan tänä aamuna muun muassa laulamalla kun normaalisti mä oon se kuka ensimmäisenä nousee ja lähtee töihin ennen kun muut edes on herännyt. :D haha noh, on kai sitä pahempiakin tapoja herätä ja kevätauringonpaisteen takia ei edes harmittanut. Tässä teille vähän mun päällimmäisiä pohdintoja mitä ajattelin jakaa:

oma aikani englannissa
Eilen tein uuden löydön. Aloin Areenasta katsomaan Au pairit -Lontoossa sarjaa jota oon nyt ekat neljä jaksoa menny läpi. Tuntuu jotenkin että katsois sitä nyt ihan eri näkökulmasta. Ja tietenkin katsonkin. Henkilöt kuitenkin asuvat Lontoossa neljä kuukautta, mikä itsestä tuntuu hassulta nyt katsoa kun on täällä seitsemän kuukautta ollut, että jos itse olisin neljän kuukauden jälkeen palannut kotiin kuinka kesken koko reissu olisi jäänyt. Mielenkiintoista nähdä miltä tytöistä tuntuu viimeisessä jaksossa. Tietenkin Au pairina oleminen on ihan eri juttu mutta jotain samaa itseeni löydän välillä (melkein) kaikista sarjan tytöistä. Mielenkiintosta seurata miten samanikäiset suomalaiset tytöt kokee ton uuden tilanteen, uuteen maahan ja tuntemattomaa muuton.
Loppujen lopuks oon varmaan muuttunut tällä reissulla aika paljon, luulisin. Ehkä se miten, selviää vasta kun joudun tän kaiken jättään taakseni ja palaamaan kotiin. Osalle tästä miten nopeeta tää aika kuluu ja muusta on tullutkin valitettua se mitä nyt opettelen, on elämään hetkessä. Se on vaan loppujen lopuks kovin vaikeeta kun suunnitelmia riittää ja kaikkee kivaa tulossa keväällä ja kesällä. Tuntuu että päivä päivältä kiinnyn tähän elämään vaan enemmän, ja en tarkota että haluaisin tänne jäädä, mutta en halua tän ajan loppuvan. Se mikä tästä tekee niin merkittävää on nää ihmiset täällä, tuntuu hassulta ajatella että joku päivä joudun sanoon hyvästit niille tietämättä koska seuraavan kerran nään ja kuinka usein, kun taas tällä hetkellä koti on ja pysyy. Ompas vaikea selittää.

Punainen Risti meillä ja muualla
Viime päivinä oon miettinyt myös mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Eilen olis siis päivystäjänä jalkapallopelissä ja aikaa oli jutella muutamien meidän tiimiläisten kanssa. (Ei, me ei hoideta niitä oikeita pelaajia ja syöksytä kentälle jos joku loukkaantuu, niille on omat lääkärinsä. Me ollaan siellä lähinnä yleisöä varten. Ja kyllä, tämä tuli yllätyksenä.:D) Yksi meidän osastosta täällä sanoi olleensa paljon tekemisissä Turkin Punaisen Puolikuun kanssa ja sitä kautta neljä vuotta sitten Syyriassa kenttäsairaalassa hoitajana. Vau. Oli myös mielenkiintoista vaihtaa kokemuksia miten eri tavalla Punainen Risti meidän mielestä toimii eri maissa, vaikka samaa järjestöä ollaan. Kuinka maissa joissa ei ole toimivaa terveydenhuoltoa Punainen Risti tekee paljon työtä sillä alueella, kun taas miettii mitä itse oppi Thaimaan reissulla, ja mitä me taas tehdään Suomessa esimerkiksi nuorisotyössä. Vastaavanlaiseen nuorisotyöhön en ole missään törmännyt, ja tuntuu että esimerkiksi täällä brittilässä sellasita ei ole olemassa. Se on sitten lähinnä vaan tätä ensiapua missä on paljon nuoria mukana, mutta mitään vastaavanlaista leiritoimintaa tai vaikka koulutusviikonloppuja ei ole.
Itse aloin miettiä mitä haluaisin tulevaisuudessa Punaiselta Ristiltä. Tänne tullessa loppu kaikki vastuut kuin seinään, ja nyt kun meen takaisin voi aloittaa tavallaan puhtaalta pöydältä. Tällä hetkellä kiinnostaa hirveän moni toiminta, eniten kyllä kaikki kansainvälinen toiminta, mutta myös paljon muukin. Nuorisodelegaattikurssi on yksi mikä on ollut haaveena pitkään ja toivottavasti sen pääsen jossain vaiheessa toteuttaan. Nyt tuntuu että olisi intoa tehdä ja kokeilla kaikkea uutta!

tulevaisuus
Ensi syksynä siis kohti uusia haasteita kotona! Hauskaa miten täällä ei tarvitse stressata oikeen mistään; opiskeluista, muista vastuista ja kiireestä. Käy töissä ja illat vapaana. Ehkä liikaakin aikaa miettiä elämää nyt kun tavallaan sitä on pysähtynyt pohtimaan, ei aikaisemmin ole ollut samalla aikaa. Ihan mieletöntä kyllä tavallaan lukion jälkeen ja tuntuu että opiskeluun löytyy motivaatioo kun se ensi syksynä alkaa. Toki vielä senkin lisäksi että käsitys siitä että on omalla alalla on vahvistunut. Tällä hetkellä tuntuu että varsinkin autismi on se minkä parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Toisaalta odotan myös nähdä mihin elämä vie ja mitä kaikkea lopulta päädyn tekemään. Olen myös ymmärtänyt sen, että vaikka kuinka aina olen ollut määrätietoinen siitä mitä aion tehdä ja voisi sanoa asettanut oman polkuni aika etukäteen, niin olen myös ymmärtänyt, että mistä mä voin kaksikymppisenä tietää mitä mä oikeasti elämältä haluan. Viimein olen tajunnut sen mitä mulle viime keväänä sanottiin kun hulluna ressasin pääsykokeista. Tällä hetkellä opiskelupaikka on juuri oikea, mutta tulevaisuudessa tulee varmasti pohdittua uudelleen ja tehtyä jotain ihan muutakin.

Tämmöstä pientä ajatusta tähän väliin. Ainakin riittävästä omakuvia tähän teksiin. :P

-Sanna

back in memories

Viikonloppu vierähti Brightonissa National Assemblyssä, jonne oli kerääntynyt siis Punaisen Ristin vapaaehtoisia ympäri brittejä. Virallinen tapahtuma oli siis lauantaina mutta meille pitkänmatkalaisille tarjottiin mahdollisuus yöpyä hotellissa. Itse saavuin vasta yhdeksän aikaan Brightoniin ja suoraan super herkulliselle illalliselle. Nam! Porukalla pubiin istuun iltaa myöhemmin ja siitä takaisin hotellille vielä hetkeksi hengailemaan.

Lauantai alkoi hotelliaamiaisella ja siitä suunnattiin Brighton centeriin itse tapahtumaan. Oli kyllä mielenkiintoista nähdä mistä tuossa kauan odotetussa tapahtumassa oli kyse ja mitä Punainen Risti tavallaan on täällä maassa. Tavallaan ihan erilainen tapahtuma mitä meillä koskaan on Suomessa, muutenkin tuntuu että järjestö toimii osittain ihan eri tavalla, osittain ihan samalla tavalla. Päivän aikana kuultiin paljon siis mitä tehdään sekä Briteissä että ulkomailla ja pidettiin hauskaa. Ilta jatkui pubissa ja lopulta kohtuu aikasin pitkän päivän jälkeen takaisin "ihanassa" hostellissa. ;)

reunion !

amazing brighton <3

Oli kyllä mieletöntä palata Brightoniin seitsemän kuukauden jälkeen, mieletöntä palata sinne mistä kaikki alkoi. Ensimmäisenä kun astuin ulos rautatieasemalla tuli sellainen flash back että tossa me Lauran kanssa noustiin taksiin kohti meidän hostellia. Kävely Brighton pierillä ja käytiin jopa meidän hostellin luona. Oli todella hassua ajatella millaista oli silloin seitsemän kuukautta sitten ja miten tähän päivään on tultu.

Tänään kävin myös uudessa balettikoulussa, ja olen tosi tyytyväinen! Oli todella hyvä tunti verrattuna siihen edelliseen kouluun missä kävin! Oli haastetta mutta en kuitenkaan ollut liikaa pihalla. Tehtiin jotain mihin en ollut ennen törmännyt mutta myös tuttuja asioita. Huomas kyllä että taukoa on kerääntynyt ihan liikaa ja varmaan tuntuu jaloissa huomenna. Mutta oli kyllä todella hyvä treeni pitkästä aikaa! :) Keskiviikkona ajattelin mennä kokeilemaan hip hoppiin miten siellä pärjään!

Punasen Ristin tunnelmissa lähdenkin huomenna ensiapupäivystään jalkapalloturnaukseen. Apua. Keskiviikkona onkin vapaapäivä kun meidän koulu on lakossa palkkojen takia! Heh, eipä haittaa.

Englanti on ihana <3

-Sanna

viimeaikojen tunnelmia

Aika on taas kulunut hurjan nopeaa ja kaikenlaista on ehtinyt tapahtua.

Viime viikon torstaina olin kaverini synttäreillä, tai no mentiin kaupunkiin kierteleen eri baareja ja klubeja tällä meidän tavallisella pubiporukalla, plus muutama uusi naamakin oli mukana. Ilta alotettiin rauhallallisesti tosi kivasta baarista jossa en ollut ennen käynyt ja siitä jatkettiin eteenpäin niin että tuli kyllä monta uutta paikkaa Liverpoolin yöelämästä todistettua. Lopulta pääsin kotiin vasta puoli viisi, mutta ilokseni voin todeta kuitenkin kuinka halpoja täällä on taksit kotioloihin verrattuna!

Perjantaiaamuna lähdinkin Joonasta vastaan Manchesteriin lentokentälle kun se tuli viettään pidennettyä viikonloppua tänne. Viikonlopun aikana kerettiin turisteilla Liverpoolia aikas hyvin, chillailla, katsella elokuvia ja istuskella kahviloissa. Maanantaina saattelin Joonaksen junalle ja kävin uudestaan metsästään sitä mysteeristä balettikoulua päivänvalossa, ja lopulta löysinkin sen! Ensi viikolla pitäisi olla aikaa käydä se testaamassa!

climbing up to the cathedral

Liverpool from the wheel <3

Maanantaina vietettiinkin St. Patricks day -tä ja pukukoodina oli vihreä. Lucasilla oli kaveri saksasta kylässä ja iltaa lähdettiin viettään sitten nelistään minä, Theresa, Lucas ja sen kaveri. Käytiin muutamissa eri paikoissa mutta tällainen irkkubaari O'neils oli kyllä ehdottomasti vetänyt eniten väkeä, tietenkin. Yhteen työkaveriinkin onnistuin törmäämään, joka irlantilaisena itse oli aika juhlahumussa. :P

me and trish <3

asianmukaset puvut!

Tänään oltiinkin meidän luokan kanssa farmilla retkellä (:D) ja nyt pitäisi lähteä pitkästä aikaa ensiapuharkkoihin. Huomenna pitää pakata ja pestä pyykkiä sillä perjantaina lähden töistä suoraa kohti Brightonia. JEE :)

Tajusimpa että perjantaina on myös kolme viikkoa siihen kun tulen kotona piipahtamaan. Jäiks. Ennen joulua odotti kovasti kotiin tuloa kun en koskaan näin pitkään ole erossa ollut ja ne neljä kuukautta syyskuusta joulukuuhun meni niin paljon hitaammin kun nyt joulusta tuonne huhtikuulle. Aika on mennyt ihan liian nopeeta ja nyt on enemmänkin paniikki että sitten kun tuun Suomesta takasin niin onkin enää vähän yli neljä kuukautta jäljellä. Mutta eipä tollaisia pitäisi miettiä, vaan elää hetkessä täällä. On silti ihana nähdä teitä kaikkia. <3

Nyt kuitenkin odotellaan kevättä ja auringosta on saatu viime päivinä nauttia aikas paljon. Vielä kun kylmä tuuli häviäis niin oliskin jo tosi lämmin, mutta ehkäpä Brightonissa päästään merenrannalle nauttiin auringosta ;)

-Sanna

Liverpool, Lontoo ja maailman paras seura!

Kaksi viikkoa sitten tosiaan maanantaina Saara ja Eveliina tuli kyläileen tänne ihanalle saarelle! Maanantai- iltana tytöt saapu aika myöhään joten paljon ei keretty muutakun kuulumiset vaihtaan. Alkuilta menikin valmistautuessa ja koitin jopa mennä balettitunnille mutta suuntavaisto, googlemaps ja aikataulu petti mut enkä löytänyt koko paikkaa. :( Ehkä vielä joskus. Tiistaina kun mä pääsin töistä ja tyttöjen päivän shoppailun jälkeen mentiin weatherspooniin syömään ja parantaan maailmaa ja illaksi pubiin Quiz-nightiin. Oli huippua viedä tytöt kunnon aitoon brittiseuraan seuraan miltä kuulostaa scouse-aksentti, ja sekin tuli todistettua mitä tarkotetaan sillä että nää paikalliset ei ole ihan kartalla maantiedosta. (Ei pahalla, kivojahan ne on jokatapauksessa).

Keskiviikon sain töistä vapaaksi ja päästiin kierteleen kunnolla Liverpoolia ja viettään kunnolla aikaa. Parasta <3.

<3

<3

<3

katse amerikkaan

höpsö eve :D

Torstaina neitokaiset lähti kohti Lontoota ja mä seurasin perästä perjantaina! Saaran kanssa asuttiin sen kaverin luona yliopistoasuntolassa ja Eve, ja Even serkku Henna asuivat hostellissa. Perjantaina kuitenkin mentiin suomalaisten kesken syömään ihanaan italialaiseen paikkaan kun Saaran kaverin suomalaiset opiskelijakaverit liittyi meidän seuraan. Launatai menikin aika chillaillessa kun Eve ja Henna kävi kiertelemässä turistipaikkoja me otettiin Saaran kanssa rennosti istuen kahvilassa, vähän shoppaillen ja illalla tehden ruokaa. Illaksi suunnattiin Lontoon yöelämään johon ensin tankattiin itseämme hyvällä tonnikalapastalla ja viinillä kämpillä. Lähtölaukas otettiin jostain opiskelija-asuntola kämppä -bileistä (en tiedä miten niitä kutsua tai suomentaa) jossa Saaran kanssa piipahdettiin suomityttöjen mukana ennen keskustaan lähtöä. Metrolla mentiin siis etsiin käsiimme Henna ja Eve ja yritettiin pubi löytää mistä alottaa ja seuraksi saatiin kaksi Texasilaista tyttöä metrosta. :D Kun ei alkanut pubia löytyä tytöt päätti luovuttaa ja me jatkettiin haahuilua jonkin aikaa ennen kuin kaksi mun Punasen Ristin kaveria liittyi meidän seuraan. Ne kun Lontoon vieressä asuu tiesivät vähän paremmin miten siellä mennään ja hyvä klubi lopulta löydettiin. Lauantai oli kyllä ihanan huikea päivä ja Saaran kanssa muodostettiin aika hyvä seikkailutiimi. ;)

Sunnuntaina tytöillä lähti bussi jo yhden aikaan kentälle ja mäkin päädyin vaihtaan bussilippuni aikasempaan että pääsen kotiin. Ei sitten oikeen alkuperänen suunnitelma houkuttanut että oisin aikaa Lontoossa viettänyt sit vielä sunnuntain. Hintansa sillä kyllä oli mutta onneksi menomatkalla kävi tuuri ja istuin junassa ykkösluokassa. ;)

huippu seurassa syntyy ikimuistosimmat hetket <3

<3

"siis me ollaan kaksin täällä metrossa kuin nastaa!"
-"ai tää olikin päätepysäkki"

Oli kyllä niin ihanaa viettää tyttöjen kanssa aikaa ja näyttää niille millaista tää elämä täällä on. Oon vieläkin ihan innoissani että pääsin näyttään tytöille tätä elämää täällä vaikka toisaalta en sisäistäkkään sitä jotenkin. :D

Hyvää ST. Patricks day :tä, sitä lähdetään nyt viettämään ja muutenkin kuulumisia tällä viikolla luvassa mitä muuta kaikkee on täällä kerennyt tapahtua.

-Sanna

half way through !

"How many of you think that the year has gone fast so far?" - everyone

"Well its gonna go so much faster now" -thanks :/

Näin totesi meidän kouluttaja Nottinghamissa viimeksi EVS: seminaarissa. Ja se on johtanut viime päivät puolivuotis -kriisiin! Enpä olis vuosi sitten hakuprosessin ollessa käynnissä ajatellut että tässä oltais näin nopeeta.

Oltiin siis EVS:n puolivälili koulutuksessa Nottinghamissa maanantaista keskiviikkoon. Koulutuksessa pohdittiin omaa kulunutta vuotta, tietenkin Brittiläisiä tapoja ja yllätyksiä ja ennakkoluuloja kulttuurista, kirjotettiin arviota ja VIHDOIN tuli ymmärrys siihen mikä on youth pass ja mitenkä se lopulta tehdään. Nuo EVS:n koulutukset on aina hyvä mahdollisuus tavata muita vapaaehtoisia kotoisin eri puolelta Eurooppaa (okei aina puolet ainakin on saksasta) ja verrata kokemuksia ja projekteja muiden kanssa. Meillä oli todella hyvä ryhmä, väkeä oli tietenkin Saksasta suurin osa, Serbiasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Portugalista jos en nyt muita maita unohda. Ja tietenkin minä Suomesta. Entuudestaan tuttuja oli vain neljä ja tosiaan vaan kolme mun lisäksi meitä Punasen Ristin porukkaa, joista yksi sankari kyllä lähti jo tiistai aamuna kun lento lähtikin iltapäivällä Saksaan. Hupsis. Ei aina kaikkea voi muistaa. :D

Toisaalta noi kaksi ja puoli päivää jäi vähän lyhyeksi ja olisi voinut vielä pidempäänkin olla. Tietenkin hotellissa asuminen ja ilmanen ruoka palkitsee aina köyhän vapaaehtoisen arkea. :D Ja moni tietenkin osasi hyödyntää hotellin vieraanvairaisuuden ja välipala keksit, teepussit ja esimerkiksi vessapaperia on hyvä viedä jonkin verran kotiin täyttään varastoja. Osta oma ruokasi -> ota kaikki mitä ilmaseksi saat. 

That's my life in the corner

scavenger hunt !

in the footsteps of robin hood

Koska möhlivät mun junaliput "pääsin" nauttiin ylipitkästä bussi matkasta molempiin suuntiin, mutta pääsimpähän näkemään Leedsin (check) ja hienoja vuoristomaisemia matkalla.

Tällä viikolla olin tosiaan vaan torstain ja perjantai töissä. Kiva rauhallinen paluu arkeen, vaikka mikään työpäivä ei tietenkään ole rauhallinen. :) Mutta kyllä mulla jo vähän oli ikävä meidän lapsia. Torstaina vietettiin yhden meidän oppilaan synttäreitä luokassa. Eräs meidän lapsista tykkää aika paljon synttäreistä, ja jossain välissä oli onnistunut sujauttaan meidän syntymäpäivähatun laukkuunsa. Oli melko koominen perjantai aamu kun se sieltä löytyi, ja kotoo sanoivat että hän oli se päässä kulkenut pari tuntia ja luultavasti ajattelee että saa lahjoja. On ne vaan niin ihania <3!

Eilen juhlistettiin Theresan ja Lucasin kanssa vähän meidän puolivuotis päivää Englannissa viettämällä aikaa yhdessä pubeillen, ihaillen Liverpoolia ja katsoen elokuvaa (tietenkin nukuin taas puolet). 

LVP <3

I love this place <3

Tänään on luvassa ahkera päivä että saa kaiken tehtyä ennen maanantaita kun SAARA JA EVE TULEE, ja huomenna on tarkotus mennä ensimmäistä kertaa ensiapupäivystäjäks lasten rugby-peleihin! Apua! 

Pakko myös näin loppuun hehkuttaa että kesällä kutsuu kolmen päivän festarit skotlannissa!!! Yhden mun paikallisen kaverin ja sen kaverporukan (tiistain pubiporukka) kanssa mennään siis festareille nimeltä T IN THE PARK. Check it out ei huono lista bändejä ja pitäs lisää vielä olla tulossa;).CANNOT WAIT!

-Sanna