sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

suomiviikko!

Elikkäs siis perjantaina 11.4 lensin Suomeen pääsiäislomaileen. Tuntuu etten yhtään ollut tajunnut lähteväni käymään kotona, kun oltiin siellä puoliväliseminaarissa ennen tuota reissua, eikä siellä ehtinyt keskittyä ollenkaan ajatukseen, että "tällä viikolla menen kotiin". Sitten torstaina kun meidän seminaari loppu jossain vaiheessa iski että mitä ihmettä, mä meen huomenna kotiin. Apua. Olin siis Kentissä yhden yön kahdella kaverilla ja mun lisäksi siellä oli ihana ystäväni viettämässä viikonloppua, eli torstainakin vietettiin vielä kiva päivä ja myöhäinen ilta, vaikka kaikki oltiinkin aika väsyneitä unettoman viikon jälkeen. Kuitenkin selvisin kotiin saakka taas vaan muutaman tunni yöunilla, mutta omassa kotona omassa huoneessa oli hyvä nukkua koko viikon univelat pois. :)

Melkeensä tuli taas kellonympäri matkustettua, mutta lopulta pääsin kuin pääsinkin Tampere-Pirkkalaan turvallisesti. Onni oli matkassa sillä oli niin pienestä kiinni etten myöhästynyt koko koneesta. Koska lähdin liian myöhässä, eksyin etsiessä bussiasemaa (puhelimessa kaveri neuvoi perille :D), jonotin sillä hetkellä tuntuneen ikuisuuden, ja bussi lähti myöhässä. Mitä opin: Stanstedissa tunti on liian vähän aikaa! Lopulta pääsin helpottuneen portille ja koneeseen.

Ensimmäisenä Suomeen saapuessa saikin kaivaa toppatakin ulos laukusta hyrr.... Tuntu niin hassulta ajatella, että vasta tänä aamuna istuttiin melkein tunti ulkona auringonpaisteessa ilman takkia kaverini kanssa joka saatto mut bussille, ja yhtäkkiä olinkin sateisessa Suomessa ja mun oli KYLMÄ. :D

Viikon aikana ehdin tavata paljon ystäviä ja perhettä. Loppujen lopuks aika meni taas nopeeta kun koko ajan täytyy olla menossa.



laskiaispullia :D

ex jäätelönmyyjät ja mun kesä pelastettu



Punasesta Rististäkään ei malttanut olla viikkoakaan erossa, keskiviikkona lähdinkin Janin matkaan esitteleen Ristin toimintaa Valkeakoskelle ja käytiin syömään mahtavat lounaat. Perjantaina tapasin meidän oman nuorisoryhmän kanssa Punasen Ristin merkeissä. Huisi järjestö!



Oli myös siistiä päästä käymään tätini työpaikalla katsomassa niiden arkea. Hän siis työskentelee kehitysvammaisten nuorten aikuisten kanssa, ja oli todella mielenkiintosta nähdä miten se koulu toimii nyt kun on seitsemän kuukautta ollut meidän koulussa. Jotain samaa jotain eriä.

Äitiliinikin oli järjestänyt että vieraita tulee viettään mun kakskymppisiä vähän varaslähdöllä, sillä tänäänhän ne on oikeesti. Kokonaisuudessaan oli kyllä ihana nähdä kaikki rakkaat taas, ja ikävähän mulla teitä on <3. Onneks Anna-siskoni tulee tänne toukokouun lopussa viikoks. JES!! Arki on lähtenyt täällä taas käyntiin ja lyhyt työviikko menikin tosi nopsaa. En Pysty ajatteleen että vielä viikko sitten olin kotona, ihan kreisiä.





Takasin tullessa pirkkalan lentokentällä jonossa turvatarkastukseen mun perässä joku nainen, ilmeisesti alunperin kotosin amrikoista, puhu kovaan ääneen puhelimeen ystävälleen: "Finland is so booring, you would be so boored here! It's just lakes EVERYWHERE!" ja päivitteli tätä lomaansa siinä aika pitkään meidän suomalaisten iloksi. Minä ja takanani oleva mies katsottiin toisiamme melko huvittuneina ja tämä nainen huomasikin sen ja totesi sitten puhelimeen että onneksi kukaan ei häntä täällä tunne ja pitää pitää passi piilossa ettei kukaan saa tietää kuka hän on. Sillä hetkellä tuntu melko hyvältä lähtee takasin Liverpooliin. hah :D

Nyt voisin mennä aikasin nukkumaan vieläkin täytyy toipua eilisistä työkaverini kihlajaisista huhuh, että jaksaa taas ensviikon josta on tulossa HUIPPU. Pientä esimakua: SPR:n Jani tulee torstaina kylään jee! Ja perjantaina tulee vieraita viettään pitkää viikonloppua tänne ja sitten juhlitaan mun ja toisen vapaaehtosen synttärit kunnolla! Can't wait! Tänään saatiin kaikkien krapulasta huolimatta nauttia hyvästä säästä ja mentiin Heghinen ja Theresan kanssa Sefton Parkiin kakkupiknikille jonka kävin aamulla heti herättyäni kaupasta hakeen. Ihana päivä viettää synttäreitä :)...

Kotona opin myös tutustuun suomalaisiin musiikki uutuuksiin kuin hauskaa :D


PS. En voi uskoo että oon 20!! Tää on nyt kolmeekymmpiä kohti kuomat!

-Sanna

tiistai 22. huhtikuuta 2014

ihana Lontoo !

Heissan!

Viime viikko vierähti maanantaista torstaihin Lontoossa meidän Midway-seminaarissa. Huippua!

Maanantaina lähdettiin Theresan ja Lucasin kanssa Lontoota kohti jo niin että oltiin Eustonissa kahdentoista aikaan. Siellä tavattiin Bastian ja heitettiin laukut hostellille ja siitä turisteileen muutamaksi tunniksi Lontooseen.




turistit metrossa :)


London


but first, let me take a selfie

<3

täs mä ja silta

<3


Maanantaina ohjelma keskittyi ravintolassa syömiseen ja katsaukseen mitä tulevat päivät tuo mukanaan. Ilta jatkui kuitenkin porukalla hostellilla. Oli taas niin kiva olla kaikki yhdessä! :)

Loppupäivinä ohjelmassa oli vaikka mitä itsepuolustuksesta museotylsyyteen. Omasta mielestäni meillä oli todella kivaa ohjelmaa, rentoa ja mielenkiintoista. Oma suosikkini taisi olla kyllä kunkäytiin yhdessä teatterissa katsomassa comedy-showta. Tästä kaikesta on ehkä kivempi kertoa kuvina! Lupasin itselleni että tällä reissulla otan paljon kuvia ja niin sain onneksi tehtyä!

Illat vierähti meillä oikeastaan joka päivä viinin ja hyvän seuran parissa. Meidän hostelli ei ollut mikään kovin speciaali, mutta mitä sitä voi odottaakaan kun asuttiin ihan Eustonin vieressä. En kuitenkaan valita, hostellilla saatiin olla alakerrassa yömyöhille porukalla mikä kyllä kruunas kaikki kivat päivät. :)

Pientä leikkimistäkin välillä että saadaan meidät hereille. 


Tiistaiaamu alotettiin itsepuolustuksella. Vakava aihe, mutta silti se oli aikas hauskaa. :D

Pohdittiin myös vähän Eurooppaa ja mitä tarkoittaa olla eurooppalainen. Tässä meidän ryhmän näkemys Euroopan tulevaisuudesta. Kehitelkää itse selitys.

Vapaa-aikaakin saatiin viettää tiistai-iltana, jolloin käytiin pubissa syömässä hyvät ruuat :)

Vaikka museo missä käytiin oli rehellisesti sanoen aikas todella tylsä, siellä oli tuollainen liitutauluseinä missä luki eri kielillä "kuuntele seiniä" tai "kuuntele rakennusta", mutta mepä ei löydetty suomea sieltä ollenkaan ja siksi mä pääsin kirjottamaan sen sinne suomeksi. Ne otti musta kuvia ja sano että pitää etsiä twitteristä koska sinne ne kuulemma pääty. :D
Museoon mennessä käveltiinkin elokuvan kuvauksiin. Siistiä. Ei varmaan tuu toisten päästyä näkemään vastaavaa. Tolla autolla joku pappa rullas moneen otteeseen että saivat oton purkkiin. Kovasti näyttelijöitä pukeutuneen vanhoihin asuihin ja hulinaa, ja me tietenkin vieressä tuijottamassa. Elokuva taitaa sijoittua johonkin 1900-luvun alkuun.

Punasen Ristin UK:n pääkonttorilla oltiin keskiviikkona jossa meillä kävi eri ihmisiä kertomassa työstään Ristillä ja muun muassa mitä maailmalla tehdään nyt ja mitä he tekevät briteissä. Suunniteltiin tuolla myös ohjelmaa Punaisen Ristin viikolle, mitä kaikki voivat projekteissaan toteuttaa. 


Meidän ihan mieletön ryhmä! Molemmissa kuvissa puuttuu aina joku, ilmeisesti 28 henkeä on mahdoton saada yhtäaikaa paikalle. :D
Oli kyllä ihan huiput päivät maanantaista torstaihin, ja ihana olla koko porukalla koossa. Torstaina meninkin sitten Kentiin kavereille yöksi koska perjantaina 11.4 lensin kotiin. (Siitä kirjottelen varmaan muutamalla sanalla myöhemmin). Tänään oli paluu arkeen mutta tuntuu että pää ja ajatukset on vielä ihan kotona, kun ajattelee että vasta eilen aamulla olin vielä Orivedellä. On tää vaan niin hassua kun on kaksi eri elämää, enkä ennen kotiin lähtöä eden oikeen tajunnut että olen sinne menossa kun tota meidän seminaaria odotti siinä aluksi ja siellä aika meni niin, ettei kerennyt pysähtyä ajatteleen sen enempää.

Tältä näytti Kentissä, perjantai aamuna istuttiin kyllä lämpöisessä auringon paisteessa ja odoteltiin mun bussia, ja siinä vaiheessa kun pääsin suomeen piti ensimmäisenä kaivaa toppatakki laukusta.
-Sanna

lauantai 5. huhtikuuta 2014

englannin kieli

Moikka!

Ajattelin tähän väliin pohdiskella teille jotain mitä oon oppinut englannin kielestä. Meillä Liverpoolissa on aika vahva aksentti, mutta se että se olis edes koko alueella yhtenäinen helpottais varmaan aika paljon asiaa, mutta ei. Se vaihtelee aika paljonkin riippuen siitä onko pohjoisessa vai etelässä vai missä. Pohjosessa, eli juuri sillä alueella missä meidän koulu sijaitsee on vahva scouse- accent, eli k- kirjaimet lausutaan tavallaan "ch", mun mielestä vähän silleen räkien :P. Nyt siihen on tottunut ja kun muutama työkaveri puhuu todella vahvalla aksentilla niin kyllä niitä jo nyt ymmärtää, vaikka välillä tuntuu etten kaikkia scousereita ymmärräkään niin, kyllä tuohon koon suhinaan alkaa tottua kun sitä päivittäin kuulee. Se ei kyllä varmaan koskaan omaan kieleen tartu kun tuntuu etten osaa edes sitä sanoa.
Toinen mikä liittyy tohon k- kirjaimen käyttöön on se, että jokaisen ing-päätteisen sanan loppuun laitetaankin lausuttaessa k, esimerkiksi lookingK, watchingK. Jotkut ei tykkää yhtään tuosta aksentista vahvana mutta mä oon kyllä kasvanut pitään siitä.

Muuten tietysti monet sanat lausutaan erilailla esimerkiksi maanantai ei lausuta "mandei" vaan "mondi" (pointti ei tule oikeen selväks tälleen kirjottamalla, näyttää vaan tyhmältä noi sanat). Ja toisaalta minä sanan käyttö on mun mielestä kiva ja sen sanoo välillä huomaamatta itsekin, esimerkiksi "my book" on "me book".

Tässä pari sanaa mitä nyt tulee mieleen mitä arkielämässä kuulee, ja mistä itse tykkään:
(oisin kirjottanut vielä pari lisää mutta en osaa kirjottaa niitä)
ta/cheers=kiitos
mate=kaveri
lad=poika
knackered=todella väsynyt
shattered= todella väsynyt
made up= tosi iloinen jostain asiasta
dinner=lunch eli päiväruoka
tea=dinner eli iltaruoka
muuten sanoista on kivoja lyhenteitä esim. fab, brill, deffo. Toisaalta tuntuu että jotain uusia sanoja oppii sillain että niitä ei osaa suomentaa. Ne ymmärtää mutta ei pysty kääntään suomen kielelle. Kuulostaa hassulta, ja kyllähän se onkin.

Ennen tänne lähtöä mietin että menisköhän mun englannin kirjotukset paremmin jos kävisin tän vuoden jälkeen kokeilemassa. Ei varmasti. :D Puhuessa ei tule ollenkaan ajateltua mitään kielioppiin liittyvää, ja mun kielioppi on mennyt sitä myötä aika sekasin, veikkaisin. Suurin vaikutus on kyllä siihen miten paikalliset puhuu. On esimerkiksi ihan normaalia sanoa "we was", tai käyttää kahta kieltoa lausessa esimerkiksi kieltosanan jälkeen nohthing eikä anything. Jos ymmärsitte mitä tarkotan hah. :D

Toisaalta oon oppinut rakastaan englannin kieltä ihan eri tavalla. Se on jotenkin niin erilaista miten sen on koulussa oppinut. Se tapa miten sitä oikeasti käytetään on tosi erilainen ja täällä alkaa oikeasti ymmärtään miten sitä kieltä aidosti käytetään. Aluksi ajattelin että toisaalta vähän blaah kun kyllähän kaikki englantia osaa kuitenkin eikä se niin erikoinen kieli ole, mutta oon niin tykästyny täällä ollessa englannin kieleen ja todella oppinut arvostamaan sitä. Parasta on käyttää jotain toista kun omaa äidinkieltä suurin osa ajasta ilman että tarvii ajatella sitä. Ja brittiaksentti ah! Aina tulee masennus kun joku kysyy että mistä oon kotosin (aina sitä kysytään, en tuu koskaan kuulostaan tarpeeks englantilaiselta) ja monet veikkaa kyllä usaa. Eih amerikan englantia eih, pois se minusta. :D

Niin ja pari juttua tähän loppuun.

1. Kesäkuussa kutsuu punasen ristin garden party BUCKINGHAM PALATSISSA. JEE!
Oon ihan super innoissani! Ja joku/jotkut royal familysta pitäisi olla paikalla, toisaalta siellä on 6000 muutakin ihmistä kun minä jotka haluaa ne nähdä. Mutta olempahan ollut samassa rakennuksessa. ;)

2. Pääsiäinen! Tuntuu kyllä taas isommalta häppeningiltä täällä niinkun joulukin. Koulussa meillä on tällä viikolla ollut eri pääsiäisaktiviteetteja, pääsiäismunan metsästystä, korttien tekoa ja yhteinen tilaisuus minne vanhemmatkin tuli paikalle, missä "tuomarit" arvioi muun muassa lasten tuomia easter bannetteja, eli siis hassuja pääsiäis hattuja mitkä oli koristeltu mm tipuilla ja höyhenillä. Itse mietin että jos tätä vois verrata meidän virpovitsaan, tavallaan ei mitään samaa mutta ompahan pääsiäisperinne.



3.Huomenna mua tullaan siis hakemaan 4am ja lähden päiväksi ensiapuilemaan Manchester marathoniin. Oivoi! Sieltä pitäisi olla takasin joskus 7-8 illalla, että ei suotta pitkä päivä. Maanantaina kohti Lontoota ja midway seminaaria. JEE! Siellä ollaankin torstaihin asti, ja ensi viikon perjantaina mä lennän kotio. Liverpool kutsuu sitten seuraavan kerran 21.4. VASTA!

Koska kevät <3! Täällä on nyt lämmenyt ilmat ihan kunnolla kevätkeleihin. Jes mun toppatakit jää kotiin ;)



terassikelit korkattu!

4. Huhtiikussa vietetään Autism awareness kuukautta.


Nyt lähden valmistautumaan että pääsen joskus liikkeelle ja käymään yhdellä kaverilla. Illalla vuorossa streessaavaa pakkausta. Mitä mä vien jo kotiin?

-Sanna