Anna ja Laura-Maija tosiaan saapu viime lauantaina viettään pidennettyä viikonloppua tänne Liverpoolin katsastaan minkälaista pikkusiskon elämä täällä onkaan. Muutaman päivän aikana oltiin aika tehokkaita ja kerettiin tehdä paljon kaikkea. Lauantaina tytöt tosiaan saapu aamusta tänne väsyneinä kun olivat matkanneet pitkään ja ilman yöunia. Meidän residenssiin päästyä oli vurossa ruokaa ja pienet päivätorkut mun vieraille, ja iltapäivästä lähettiin varovasti tutustuun Liverpooliin. Illaksi take-awaysta fish and chipsejä, kaupasta viiniä ja pientä tuliaisjuotavaa kotoakin löytyi. Siitä sitten tarkoitus oli lähteä tutustumaan lauantai-illan yöelämään Liverpooliin ja lähtö oli tarkotus ottaa O'neills nimisestä pubi/baarista mutta koska ilmeisesti viihdyttiin siellä niin hyvin niin päädyttiin viettään koko ilta siellä yön tunneille asti. Kansainvälinen porukka jotenkin aina tapaa toisensa ja niin mekin päästiin vähän harjotteleen ruotsin puhumista. Kotiin päästiin näpsäkästi mukavan irlantilaisen naisen tarjoamalla taksilla joka tietysti halusi auttaa myös yksinäisen "georgen" kotiin. Kerrassaan mahtava ilta pitkästä aikaa mun tyttöjen kanssa!
 |
| penny lane fish and chips |
 |
| <3 |
 |
| joku pubiruusu seuraavana päivänä tossa kulmassa |
Sunnuntaina piti käydä katsastamassa perus turistinähtävyyksiä ja vähän katsastamassa Atlanttia New Brightonissa. Siinä se päivä menikin ja sitten illalla rentouduttin ihan kotosalla.
 |
| "Sana" |
Maananatai oli tehokas shoppailupäivä! Tytöt oli melko vakuuttuneita tästä hintatasosta mistä olin jo etukäteen varottanut. Mutta kyllä mäkin vähän innostuin vaikka kaikennäköiseen pitäis säästää rahaa täällä. Illalla lähdettiin Lark lanelle vähän tutustumaan perinteiseen pubikulttuuriin ja kulutettiin sopivissa määrin taas viiniä. Ja takasin tullessa jonkun (ei tässä nyt ketään varsinaisesti syytetä mutta Lauran) idea oli valitettavasti hakea vielä fish and chipsit matkaan ja nyt niistä on kyllä kiintiö hetkeksi täynnä!
 |
| pakollinen turistikuva kotikulmilla |
 |
| johnnyn kanssa shoppailemassa |
Tänään piti hankkia viimoiset tuliaiset ja sitten tultiin tekemään ruokaa kotiin ja ihan vaan chillailemaan. Nyt muutama tunti sitten jätin tytöt juna-asemalle ja niiden pitäisi pikkuhiljaa alkaa lähestyä Lontoota. Viimeiset neljä päivää oli täynnä iloa ja niin paljo naurua etten muista koska viimeks. Nyt mulle jäi jäljelle aika kova ikävä. Aika tosi kova. Vaikka kuinka ihana on nähdä rakkaita ihmisiä kotoa niin se myös muistuttaa vahvasti kuinka kaukana nyt oonkaan kotoa. Vähän jäi nyt tyhjä ja höntti olo, mutta onneksi huomenna paluu arkeen ja töihin ja ensi viikolla pitäisi matkustella ympäri vähän tässä pohjois-englannin puolella.
Toivottavasti tytöt pääsee turvassa perille ja yö kuluu lontoossa nopeasti. Eiköhän nähdä pian ja toivottavasti tuutte kesän alussa käymään. Vaikka MIELETÖN ikävä jää niin onhan se sen arvosta. Kai joskus pitää olla erossa että ymmärtää kuinka tärkeitä ihmisiä loppujen lopuks onkaan elämässä. Voi että. Kai mun pitää lähtee pian nukkuun tai katsoon Big Bang theorya että huominen taas voittaa.
Toivottavasti tytöt oli vakuuttuneita Liverpoolin mahtavuudesta (kuka nyt ei tähän kaupunkiin rakastuis) ja Liverpool sai mieleenjäävän kuvan suomalaisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti