Torstaina laitoin ohjeet miten neiti pääsee keskustaan alottaan shoppailun sillä välin kun itse olin töissä, ja ohjeita oli noudatettu torstaina jo melko hyvin ja shoppailumahdollisuuksista nautittu. ;)
Töistä tullessa mentiin siis syömään ja päädyttiin istuskeleen ja vaihtaan kuulumisia tunneiks ravintolaan ennen kun suunnattiin kotiin illaksi.
Meitä helli ihanat säät joten perjantaina suunnattiin rannalle päiväks. Koska nämä Giantsit oli jo sillon liikkeellä oli kaupunkikin täynnä ja piti suunnata eri rannalle kun suunnitelmissa koska väkeä oli niin paljon että juna-asemalle ei päässyt sisälle kun oli liikaa ihmisiä laiturilla.
Eli nämä Giantsit: Ranskalainen firma siis teki tälläisen shown jonka taustalla oli tarina liittyen Elokuuhun 1914 ja siinä oli osana pikkutyttö, isoäiti ja koira jotka siis ovat tälläisiä jättiläisnukkeja joita ihmiset liikutteli vetelemällä naruista niinkun puppetseja liikutellaan. Vähän jää varmaan vielä auki että mikä tää juttu on joten tässä linkki niiden sivulle: http://www.giantspectacular.com/
Muuten päivät kulukin shoppaillessa, syödessä suklaata, shoppaillessa, syödessä suklaata... tehtiinköhän me jotain muutakin. Tuli kyllä tursteltuakin, maisteltua viiniä ja käytyä pubeilemassa.
Liverpool jäi meillä taakse kun maanantai aamuna suunnattiin kohti Lontoota. Täällä loppu helleaalto niin sopivasti mentiin Lontooseen sen perässä.
Lontoossa kerettiin vähän metsästää Sherlock Holmesia, käydä Camdenissa, taas syödä ja ehkä käydä ihan vaan muutamassa kaupassa. Asuttiin tosi kivassa hostellissa kävelymatkan päässä Victorian bussi ja metropysäkiltä ja kyseistä paikkaa voisin suositella kenelle tahansa pienen budjetin reissaajalle.
Oli ihanaa saada ihana tyttö tänne vierailulle ja vaikka aina tulee koti-ikävä kun on joku kylässä, mut nyt tietää että itsekin on takas kohta. Kotona odottaa maailman parhaat ystävät ja teitä on kova ikävä, enkä malta odottaa olla taas lähempänä kaikkia läheisiä. Oon todella kiitollinen että vuoden etäisyys ei ole erottanut ystäviä ja nyt tuntuu turvalliselta palata kotiin. <3
Keskiviikkona Henriikka lähti aikasin aamulla kohti kenttää ja mun bussi lähtikin kympiltä aamulla takaisn kohti Liverpoolia. Keskiviikkoiltana kerkesin vielä ensiapuharkkoihin ja reippaana tyttönä päätin polkea toimistolle ja muutenkin ajattelin että käytän pyörää bussin sijasta nyt ens viikonkin mutta takakumi päättikin tyhjentyä täysin matkalla. Pyörän talutin sitten illalla bussipysäkille jonne käveli noin parikymmentä minuuttia ja siitä sitten mielenkiintonen bussimatka pyörän kanssa kotiin jonne pääsin vasta yhdeltätoista illalla. Onneksi yliystävälliset ensiapulijat oli seurana ja jako matkan. :D
Eilen tapasin töistä meidän tanskalaisen opiskelijan ja käytiin päivällä pubissa ja käveltiin Liverpoolissa, hyvästeltiin kun se lähtee tänään pitkäks viikonlopuks Lontooseen ja lentää kotiin ensi viikon alussa. Oli kiva jutella jollekin jolla on tosi samat ajatukset siitä työstä mitä me tehtiin ja samanlainen innostus ja mielenkiinto alaan joka vahvistui koululla töissä ollessa.
Illalla mentiinkin juhlistaan yhden paikallisen kaverin synttäreitä kun oli ihan pöytävaraus ravintolaan. Oli kiva taas kokoontua kun ei olla festareitten jälkeen nähty ja osaa vielä pidempään aikaan. Tuli jo vähän haikeus että nää on nyt viimesiä kertoja kun niiden kanssa tulee vietettyä aikaa.
Nyt vietän laiskaa perjantaita ja mietin mitä tekis.... yks suunnitelma olis ainakin alkaa käydä läpi vähän vaatteita että mitä antaa hyväntekeväisyyteen kun kaikki ei tuu millään mahtuun matkalaukkuihin. Illalla myöhään lähden Prestoniin koska olisin viikonlopun yksin kotona niin lähden sitten sinne kaverille. Jee :)
Sunnuntaina tulee kolme viikkoa kotiin tuloon. Tuntuupa uskomattomalta. Sitä niin odottaa ja toisaalta tuntuu hassulta. On kyllä ollut sellasta tunteiden vuoristorataa tää loppuaika ja viimeset kaks viikkoo tulee oleen varmasti vaikeimmat.
Nyt aurinkoisiin terveisiin mä katson jakson sinkkuelämää ja koitan päättää mitä tässä tällä päivällä tekis.
-Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti