Viimeset kaks viikkoo on ollut hirveetä hulinaa. Tuntuu että jo sunnuntaina on tiennyt koko tulevan viikon ohjelman aamusta iltaan. Asioita on hirveesti vielä hoidettavana ja pitäisi ehtiä ystävät nähdä vielä kunnolla. Huomenna kuitenkin teen tän kesän viimeisen työpäivän (!), ja sen jälkeen ehtii keskittyä kaikkeen muuhun. Ja illasta saan Joonaksenikin neljän päivän lomille.<3.
Tänään taas tajusi kuinka yllättävän lähellä tuo lähtö on. Aamusta treffattiin Janin ja Lauran kanssa ja valmistauduttiin tulevaan vuoteen. Lentolipunkin sain vihdoista viimein kouraani, eli nyt se on totta, Suomi jää taakse 1.9 kello 17.10 kun lentokone Helsingistä lähtee.
Tänään jouduin myös jättämään ensimmäiset hyvästit kun en kaimaani pääse ennen lähtöä näkemään. Ei sitä vielä oikein ymmärrä että tässä ei nyt välttämättä hetkeen nähdä... luulen että tajuan sen joskus kuukauden päästä kun olen jo Briteissä ollut ja alan huomaan että täällähän mä nyt tällä hetkellä asun. On se vaan niin uskomaton ajatus.
Ajatukset on kyllä vaihdellu niin hurjasti paniikkijännityksestä innostukseen että ei itsekään pysy kartalla. Helpottavaa oli huomata että Lauralla on vähän samat fiilikset, ehkä tää siis kuuluu asiaan :D. Kuitenkin odotan peloista huolimatta ens vuotta, ja sitä työtä mitä pääsen briteissä tekemään.
-Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti